sunnuntai 20. joulukuuta 2015

I'm dreaming of a white christmas

Viime kesänä kaikesta vakuuttelusta huolimatta aloin loppukesästä olla aika kyllästynyt jatkuvaan sateeseen. No. Samaa voisi sanoa tänään, joulukuun 20. päivänä. Ulkona sataa vettä ja lämmintä on 9 astetta, joka on noin 7 astetta vähemmän kuin loppukesällä keskimäärin oli. Joulukuussa ainoa poikkeus on se, että kutakuinkin kellon ympäri on pimeää, päivällä toki muutaman tunnin ajan vähän vähemmän pimeää, mutta pimeää silti. 



Mutta olipa sää mikä tahansa, joulu tulee silti, onneksi. Kaivattu joululoma alkoi eilen, seuraavan kerran uuden vuoden aattona on tehtävä töitä. Pelkästään se, että on voinut nukkua paljon, on jo nyt tehnyt ihmeitä. Oon myös lukenut kokonaista kaksi joululehteä kokonaan sekä yhden kesken olleen kirjan loppuun, aloittanut uuden kirjan sekä katsonut monta jaksoa tv-sarjaa ja kaksi elokuvaa. Alkuviikosta vielä vähän ystävien tapaamista ja aatonaattona sitten joulun viettoon reissun päälle muutamaksi päiväksi. Mukavaa. 

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Pähkinänsärkijä ja takkatuli









Viime sunnuntaina oli taitoluisteluseuran joulunäytös. Kertomuksena oli Pähkinänsärkijä ja myös me aikuisluistelijat annettiin oma panoksemme näytökselle. Avattiin koko show esittämällä takkatulta (miltei samaa sarjaa kuin joidenkin lapsena esittämät puut ja kivet), ja aika hieno takkatulen tanssi siitä syntyikin.

Lapsena luisteluseuran joulu- ja kevätnäytökset oli olennainen osa luistelukautta. Näytösten teemaa ja omia rooleja jännitettiin. Itse olen ollut ainakin kukka, tähti, peikko, aasi, merirosvo, raitiovaunun kuljettaja, pingviini, lelu (olin nalle), veden elävä (olin kala), myrsky, virvatuli ja mitähän muitakin vielä? Erityisen kutkuttavana muistan sen, kun oli näytöksen kenraaliharjoitusten aika. Lavastekankaat oli nostettu kaukalon takareunan puolella miltei kattoon asti, erinäiset lavasterekvisiitat viritelty pitkin jäätä, puvut oli valmiina ja ohjelmat hyvin harjoiteltu. Hallin yleisvalo laitettiin pimeäksi, kohdevalot otettiin käyttöön ja sitten vedettiin koko setti alusta loppuun, pysähtymättä läpi, niinkuin nyt kenraaliharjoituksissa kuuluu. Se oli hauskaa ja toi oman lisämausteensa päivittäiseen hyppyjen, piruettien, askelsarjojen ja kilpailuohjelmien hiomiseen. Näytösohjelmissa sai aina vähän hupailla, ja niihin kehiteltiin usein jotakin rooliin sopivaa hassuttelua.

Kun tähän viimeisimpään joulunäytökseen taioin paidastani liekinheitintä - eli harsin oransseja kangassiipiä paidan hihoihin - mietin sitä työtuntien määrää, jonka äitini on käyttänyt erilaisten luisteluun liityvien esiintymis-, harjoitus- ja kilpailuasujen tekemiseen. Nostan hattua sille. Tuo kangastilkkujen harsiminen ei erityisen vaikeaa tai aikaa vievää ollut, mutta onneksi ei sen vaikeampaa tehtävää ollutkaan meille tarjolla. Olisi muuten hyvinkin löytynyt peukalo keskeltä kämmentä.

Kuvat: Marja Oksanen & Helena Taponen

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Joulukuun fiilistelyä

Myönnän: oon jouluihminen ja joulukuu on suosikkikuukausi. Jokaiseen vuodenaikaan liittyy omat ihanat ja kivat juttunsa, mutta joulukuun tunnelma on erityinen. Töissä on perusmeiningin päälle ekstrahömpötystä menossa vähän koko ajan ja kotona on kynttilöitä ja glögiä ja jouluvaloja. Ja joululahjaprojekteja ja joulukorttipajatsoa ja joulukoristeiden fiilistelyä ja uusien joululaulusuosikkien ettimistä. Jonkinlainen pysähdyksen paikka on ihan just tulossa kun joulun vapaat koittaa. Vaikka muulloinkin viihdyn kirjan kanssa sohvan nurkassa niin jouluna viihdyn erityisesti ja se jopa kuuluu jouluun. Ulkona on lunta ja pakkasta hämärää ja kylmää ja joka ikkunalla kaksi kynttilää. Tai ei nyt ihan joka ikkunalla eikä aina kynttilöitä mutta semmosia jouluisia asioita on kyllä joka korttelissa. 


Vakavasti ottaen on myös aika todella kaivattu tuo tulossa oleva joululomanen. Viimonen kuukausi on ollu semmonen, että en oo ihan varma miten siitä oon puskenu läpi. Ja vielä vähän pitää pinnistää. Mut onneks on tosiaan myös kivoja juttuja, joista jaksaa väsyneenäkin innostua. Ja sitten toisaalta onneks on semmosia juttuja, joita saa tehdä vähän matalammallakin vaatimustasolla. Että ei tartte ihan kaikkeen puskea monimutkaisinta ja työläintä tapaa tehdä, vaan yksinkertaisemmillakin asioilla tulee oikein hyvä.


lauantai 5. joulukuuta 2015

Marraskuun kootut














Kuukausi on vierähtäny siitä kun viimeeks kirjottelin. On ollu aikamoisia viikkoja, töitä on tehty välillä kellon ympäri ja välillä koko ajan, ja siinä sivussa elämään on ilmaantunu uusia ihan innostavia juttuja.

Löysin itseni yllättäen kitaratunnilta. Valmisteltiin töissä yhden leirin musiikkiosioita ja siinä sitten itseäni paremman kitaristin kanssa ihmeteltiin laulujen maailmaa. Ja jotenkin se kääntyi lopulta niin, että tuo parempi kitaristi sai potkaistua minuun uutta kitaransoittovirtaa, kun opetti siinä muutaman uuden jutun. Innostavaa.

Toinen innostava juttu on se, että luistelumaailma heitti eteen haasteen kun tammikuun lopussa pitäisi olla kilpailuvalmiudessa. Siitä kirjoittelen ihan erikseen, on nimittäin aikamoinen prässi tää valmistautumisvaihe. Mutta onneks lopulta kuitenkin aika innostava sellanen.

Talvi kävi marraskuun loppupuolella. Itse ihastelin niitä pakahduttavia ensilumia Tampereella, töissäpä tietenkin. Mutta oli kaunista. Ja vaikka rakastankin kaikkia vuodenaikoja (vain yhtä kerrallaan), olen vakuuttunut siitä, että sielunmaisemani on pakkasluminen.

Joulua kohti on suunta. Perinteinen Club for Fiven joulukonsertti starttasi oman joulun odottelun jälleen kerran. Eniten odotan lomaa ja sitä että saan nukkua aamulla niin kauan kun nukuttaa.