sunnuntai 30. kesäkuuta 2013

Antaa mennä.

Kirjoittelinkin tuossa aiemmin, että kesälomalla ei oo hirveemmin ollu aikaa syventyä ruokakokeiluihin ja tosiasia on, että montaa muutakaan asiaa en oo tehny ainakaan niin paljon kun ensin ajattelin että kolmessa  ja puolessa viikossa ehtisin. Kirjojen lukeminen on tökkiny eikä askartelulaatikoitakaan oo avattu kun kerran. Pari elokuvaa on toki tullu katottua ja ihania kesäpäiviä oon kyllä viettäny. Mut onnellinen oon siitä, että tätä lomaa en oo juuri ollenkaan suorittanu (kuulostaa ehkä kauheelta, mutta usein tuntuu, että ihmisillä ylipäänsä on hirveesti kaikenlaisia suunnitelmia ja odotuksia lomalle, että siitä tulee kauheet paineet ja stressi, että miten sen kaiken ehtii), vaan oon tehny asioita, joita on ollu kiva tehdä. 

Parasta antia oli ehdottomasti kaksi päivää Rock The Beach -festareilla, musiikilla on vaan niin iso vaikutus miuhun. Ja ne biisit, mitkä itelle kolisee, usein laittaa sanoja ja säveliä semmosille kohdille, mitkä osuu miun fiiliksiin, hyviin ja huonoihin, tai hoitaa sielua. Tässä on jonkunlainen ajatusprosessi ollut käynnissä vuoden alusta asti, minkä tueksi tän bloginkin perustin, vaikkakaan en oo saanu tänne kuitenkaan kirjoteltua juuri mitään. Mut nyt tuo prosessi löysi jonkinlaisen kääntöpisteen tässä viimeisten muutaman päivän aikana, mm. tuolla festareilla, missä kaiken sen rokkaamisen keskellä mietin paljon asioita, menneitä ja tulevia. Ja pisteenä iin päälle, parhaiten sanoiksi se käännepiste pukeutui tänään kun katoin Vain Elämää -ohjelman uusintana tullutta Kaija Koon jaksoa. Ne sanat on:

"Sä alat vihdoin viimein käsittää ettet sä tarvii lupaa keneltäkään. Oot liian kaunis häpeemään etkä voi yhtään mitään menettää. Joten anna mennä." 
(S.Törmä & A.Rannila)

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kesäeväitä

Niinhän sitä luulis, että kesälomalla olis aikaa useampanakin päivänä kokkailla jotakin herkkuruokaa. Mut eipä oo ollu. Mutta sain kuin sainkin aikaiseksi jotakin. Tää on teemalla "jatkojalosta edellisestä". Olin siis keittänyt uusia perunoita ja paistanut kanan rintafileitä ja niitä oli sen verran riittävästi, että tein lopuista perunoista perunasalaatin (tämä on se, jota en oo tehny koskaan ennen) ja kananrinta meni ikäänkuin yksinkertaiseen kanasalaattiin.


Perunasalaatti:
Keitettyjä uusia pieniä perunoita
Omena
Maustekurkku
Kermaviilikastike, jossa sitruunamehua, suolaa, sokeria, sinappia ja valkopippuria.

Marinoimaton kananrintafile, johon paistettaessa lisätty suolaa ja pippuria

Jääsalaattia, raejuustoa, kurkkua ja kirsikkatomaatteja

Supernam.