sunnuntai 24. helmikuuta 2013

11 kysymystä tanssista

Sain blogihaasteen Faux Pas -blogin kirjoittelijalta. Olen törmännyt haasteeseen ennenkin, enkä ole siihen tarttunut, koska se ei ole erityisemmin inspiroinut. Mutta nyt 11 kysymystä, joihin haastetun tulee vastata, olivat niin kiinnostavat, että päätin niihin tarttua, mutta muuten ohitan tuon haasteen tälläkin kertaa. Kysymykset, joihin miut haastettiin vastaamaan, koskevat tanssia. En tiedä tanssista kovinkaan paljon, enkä tanssiin liittyvien asioiden parissa kovinkaan paljon vietä aikaani, enkä varsinkaan erityisemmin tanssi julkisesti, mutta siinä maailmassa miuta kiehtoo se, miten musiikki muuttuu liikkeeksi. Musiikki ja tanssi kulkee miun mielestä käsikädessä ja oon ymmärtäny, että monesti musiikki inspiroi tanssijoita. Se on aika kokonaisvaltasta.

1. Minkä tanssiesityksen olet viimeeksi nähnyt?
Tanssin katsominen on palkitsevaa, mutta valitettavan harvinaista miulle. Viime elokuussa sain töiden ohessa katsella Xaris Finlandin tanssiteosta Tunnustuksia. Näin samaisen tanssiryhmän esityksen myös marraskuussa Turussa, silloin heidän "settinsä" koostui useammasta yksittäisestä numerosta.

2. Mikä tanssiteos on jäänyt erityisesti mieleen? Jos et ole nähnyt yhtään, niin haluaisitko joskus nähdä jonkun tietyn teoksen?
Erityisenä mieleen ei ole jäänyt mitään erityistä teosta, mutta haluaisin mennä joskus katsomaan jotakin tosi klassista balettia. Niinku vaikka Pähkinänsärkijää tai Joutsenlampea.

3. Jos voisit kokeilla aivan mitä tahansa tanssilajia, mikä se olisi?
Toisaalta haluaisin oppia paritansseista esimerkiks foxtrottia tai rumbaa tai sambaa. Ja toisaalta voisin innostua jostakin street -lajeista. Tai melkein varmaan mistä vaan.

4. Missä ympäristössä (mahdollisesti muualla kuin teatterissa) haluaisit katsoa tanssia?
Teatterin lisäksi kadulla. Tai olis aika siistiä vaikkapa jossain museossa nähdä tanssia. Tai sitten sillai flashmob -henkisesti oikeestaan ihan missä vaan.

5. Oletko löytänyt netistä mieluisan tanssivideon? Linkkaa se.
Miulla on ollu jo vuosia tapana kattella youtubesta nimenomaan brittien talentin semifinalisteja tai finalisteja ja erityisesti tanssijoita. Vuonna 2008 talentin voitti George Sampson, ja olin ihan tosi vaikuttunu sillon tuosta nuoresta poikasesta. En pelkästään hänen tanssistaan vaan tyypin koko olemuksesta ja asenteesta. Ja sen lisäks tykkäsin ihan hirveesti tuosta biisistä ja siihen tehdystä tanssista. Ja tykkään siitä kyllä edelleen.


6. Kenet haluaisit nähdä tanssimassa? Jonkun tunnetun taiteilijan tai ehkä jonkun läheisesi?
Tähän en voi vastata muuta kun että jonkun tosi lahjakkaan tanssijan haluaisin nähdä. Ei sillä oo niin väliä, kuka se olis.

7. Tanssi poislukien - mitä liikuntaa harrastat mieluiten?
Nykyään tykkään käydä erilaisilla ryhmäliikkuntatunneilla, joista suosikit on tällä hetkellä aika tanssillisia. Yksinkertaisia toki, mutta tanssillisia silti. Mutta jos tanssia ei mainita, niin sanotaan sitten semmonen tunti kun Bodybalance.

8. Milloin liikkuminen muuttuu mielestäsi tanssiksi?
Mie luulen, että tanssi on jossain määrin mielentila. Sillon kun musiikki aiheuttaa tunteen ja tunne aiheuttaa liikeen, se on tanssia. Tai silloin kun ajatus aiheuttaa liikeen ja liike saa rytmin, se on tanssia.

9. Millainen musiikki saa sinut tanssimaan?
Monenlainen. Riippuu päivästä ja mielentilasta. Mutta usein sellainen musiikki, joka ei ole miulle mitäänsanomatonta.

10. Mitä tanssi on sinulle? Harrastus, työ, elämä, viihdettä, taidetta, jotain vierasta, liikuntaa...?
Tanssi on miulle ensisijaisesti taidetta, jossain määrin viihdettäkin. Musiikki herättää tunteita, mutta kun näen jonkun tanssivan jotakin hyvää biisiä, se biisi syttyy miulle ihan uuteen elämään.

11. Millaisia asioita lukisit mieluiten tanssista? Arvosteluita, päivittäistä elämää, taidekasvatuksen näkökulmaa, haastatteluja, opiskelun sisältöä, varusteista, esiintymiskokemuksia, tanssihistoriaa...?
Toisaalta päivittäistä elämää, koska miuta kiehtoo ihmiset kaiken takana ja ajatukset tanssin takana. Ja sitten toisaalta ammattikasvattajana miuta kiinnostaa taidekasvatuksen näkökulma ja jossain määrin myöskin se, miten tanssiminen vaikuttaa ihmisen kasvamiseen ja kehittymiseen.

Sielunmaisemaa

Onnellisin päivä viime viikolla oli, kun ehdin aurinkoisena pakkaspäivänä olla itsekseni ulkona melkein tunnin. Käsissä oli kamera, johon tallentui muutama kuva ja korviin soi Coldplayn Mylo Xyloto -levy.



En muista koska olisin viimeeksi kuunnellu jotain levyä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan ja rakastunu siihen enemmän ja enemmän ja enemmän. Mutta tuo Coldplayn levy on nyt soinut monta viikkoa spotifysta ja puhelimesta ja levyltä ja se vaan on loistava.
Viime viikolla olin taas elämässä leirielämää, ja tuota levyä tuli kuunneltua ainakin kerran päivässä kun oli sellainen hetki, että ehdin olla itsekseni. Ajatukset sai lepoa ja toisaalta mieli virkistyi. Osa levyn biiseistä on semmosia, että niitä kuuntelee suurinpiirtein paikallaan maaten, osa taas semmoisia, että alkaa tanssittaa. 




Ruokahaastetta.

Helmikuun ruokahaasteen toinen (ja enemmän oikea) ruoka on myös puolukoiden inspiroima, vinkin sain siskolta. Tää oli aika tämmönen pikaruoka ja maailman yksinkertasin tehdä.

Poropasta
Pirkka poronjauhelihaa (pakaste)
Crème Bonjour Cuisine Sipulisekoitus
Tuorepastaa
Parmesanjuustoa
Puolukoita

Tein niin, että ruskistin jauhelihan ja sekotin tuon Crème Bonjourin siihen sekaan ja laitoin sitä sitten keitetyn pastan sekaan. Päälle jäisiä puolukoita ja parmesanjuustoa. Namskis, oli hyvää.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Ruokahaastetta

Helmikuun ruokahaasteen (ensimmäinen) ruoka tulee tässä. Vaikka lupasin, että pääasiassa teen vaan pääruokia, niin tää ei semmoinen oo. Tein siis perinteistäkin perinteisempää vispipuuroa. Helmikuun alkupuolisko on ollut aktiivista pakastimen tyhjentämistä, ja pakastimessa luuraa puolukoita, joille piti keksiä jotakin käyttöä. Puuron valmistaminen vähän koetteli kärsivällisyyttä (kuten todettu, mie en oo ehkä se kaikkein paras odottamaan ruuan valmistumista), ja kuten arvata saattaa, lopputulos olis voinu olla parempikin noin niinku koostumukseltaan. Mutta hyvää se on.


Saapa nähdä, tuliskohan tässäkin kuussa tehtyä vielä jotain oikeetakin uutta ruokaa.